[MuutosKlinikka #43] Miksi välillä laiskottaa ja liikunta ei kiinnosta? - Muutos.net

[MuutosKlinikka #43] Miksi välillä laiskottaa ja liikunta ei kiinnosta?

MuutosKlinikassa paneudumme aina yhteen kysymykseen tai aiheeseen pari kertaa viikossa julkaistujen jaksojen myötä.

Haluaisitko oman kysymyksesi käsiteltäväksi? Lähetä ehdotuksesi täältä.

  • Useimmilla ihmisillä on ristiriitaisia ajatuksia liikuntaa kohtaan.
  • Mistä johtuu, että monille jo pelkästään ajatus liikunnasta tuntuu vastenmieliseltä.

Syitä voi olla useita:

  • Emme nuku riittävästi - vaikuttaa mm. hormonitoimintaan.
  • Stressaamme liikaa. Jos mielemme päällä on liikaa asioita tai olemme syystä tai toisesta stressaantuneita, mielemme alkaa käydä ylikierroksilla, on entistä hankalampi keskittyä mihinkään ja saada asioita aikaiseksi.
  • Nesteytys on riittämätön. Jos kärsit nestehukkaa, sinulla on liian vähän vettä kehossasi. Kehomme on n. 50 - 70 %  vettä. Riittämätön nesteytys lisää mm. lihasjäykkyyttä ja kehon stressikuormaa, joka ilmenee myös väsymyksenä.
  • Olemme aliravittuja / ainaisella laihdutuskuurilla. Jos emme saa riittävästi monipuolista ja ravinteikasta ruokaa, emme jaksa myöskään suoriutua fyysisistä haasteista.

Asiaa voidaan katsoa myös evoluutiobiologian näkökulmasta:

  • Laiskottamiseen liittyen Harvardin evoluutiobiologian laitoksella työskentelevä professori Daniel Lieberman esitti mielenkiintoisen ajatuksen kirjassaan Exercised (2021).
  • Lieberman väittää, että metsästäjä-keräilijä esi-isämme olivat laiskoja. Tilaisuuden tullen he välttelivät tuhlaamasta energiaa, koska esimerkiksi ruoan etsiminen oli siihen aikaan työlästä. 
  • Heille kertyi kuitenkin liikkumista päivittäin useita tunteja, koska elämä oli paljon fyysisempää. Silloin kuin heillä oli aikaa, he kyllä istuskelivat ja lepäsivät. 
  • Ihmiset eivät ole evoluution saatossa kehittyneet harjoittamaan valinnaista fyysistä toimintaa terveyden ja kunnon vuoksi.
  • Ihmiset kehittyivät olemaan fyysisesti aktiivisia silloin kun tarve niin vaati
  • Aikanaan ei ollut kuntosaleja tai tarvetta kuntoilla kuten nykyään. Ajatus päivästä erillisen ajan ottamisesta harjoitteluun on syntynyt vasta paljon myöhemmin.
  •  Ennen fyysinen aktiivisuus oli suuremmassa määrässä sisäänrakennettuna elämään.
  • Nykypäivänä meillä on edelleen evoluution myötä sama vietti säästää energiaa selviytymisen vuoksi. Vetovoima toimimattomuuteen on loogista suojaten mahdolliselta nääntymiseltä. 
  • Nykyään kuitenkin saamme energiaa helposti tarpeeksi, tai jopa yli tarpeemme. On myös paljon muita arjen helpottajia, joten fyysinen aktiivisuus luontaisesti jää vähäiseksi, jos emme erityisesti panosta siihen.
  • Tästä kaikesta syntyy haastava ristiriita. Kehomme ei ole kehittynyt toimimaan optimaalisesti ilman elinikäistä fyysistä aktiivisuutta, mutta mielemme ei ole kehittynyt saamaan meitä liikkeelle, ellei se ole välttämätöntä, nautinnollista tai muuten palkitsevaa.

Mielekkyys tekemiseen

  • On tärkeä löytää itselle mieleistä tekemistä. 
  • Avain on pyrkiä tekemään liikunnasta hauskaa, sosiaalista, mielihyvää tuottavaa ja jotain, johon sitoudumme mielellämme
  • Voimme esimerkiksi harjoitella ystävien kanssa tai ryhmissä, kuunnella samalla podcasteja, musiikkia, äänikirjoja tai katsella jotain jos poljemme kuntopyörällä.
  • Monille ulkoilu luonnossa on nautinnollista ja erilaisia liikuntamuotoja on tänä päivänä todella paljon. Joku tykkää tanssia, toinen pelata joukkuelajeja kun taas kolmas nauttii omassa rauhassa lenkkeilystä tai esim. geokätköilystä. 
  • Omien motivaatioiden selkeyttäminen, realististen tavoitteiden asettaminen ja itsensä palkitseminen onnistumisista luo hyvän pohjan kestävälle tekemiselle.
  • Muutos-valmennuksessa käsitellään näitä asioita. Myös meidän uusi MuutosTreeni-valmennus menee tässä entistä syvemmällä: https://muutos.net/muutostreeni

𝗢𝘁𝗮 𝗼𝘀𝗮𝗮 𝗸𝗲𝘀𝗸𝘂𝘀𝘁𝗲𝗹𝘂𝘂𝗻:
Mitä ajatuksia sinulla on aiheeseen liittyen?

Vastaa